Opettajan tehtävä asiantuntijana on jakaa omaa tietoaan, kommentoida, arvioida myös toisten tietoa sekä opastaa oikeille tiedon lähteille. Opettajan rooli valmentajana on auttaa oivaltamaan. Tekemällä kysymyksiä opettaja ohjaa oppilaita oikeaan tai toivottuun suuntaan. Opettaja fasilitoijana auttaa oppimistavoitteen luomisessa, tukee tiedon jakamista ja ryhmäprosessia. Otala, L. 2013. Uudet oppimisympäristöt edellyttävät opettajilta uusia taitoja. Helsinki: Pro Competence Oy Inc.

Ohjaaminen ja valmentaminen

Ohjaajaa voidaan rinnastaa johtajaan tai valmentajaan. Olin kuuntelemassa Jeffrey Thompsonin luentoa jokin aika sitten ja hän toi esille, että johtajan tehtävänä on auttaa muita toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Samoin ohjaajan tehtävänä ei ole korostaa omaa asiantuntijuuttaan vaan auttaa ja tukea ohjattavaa löytämään keinot oppia ja kehittyä.

Ohjatessaan ohjaaja antaa ohjattavalleen aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Tavoitteena on auttaa ohjattavaa, että tämä löytää omat mahdollisuudet ja vahvuudet, joita hän voi hyödyntää oppimisessaan. Ohjaajan tärkein tehtävä on kuunnella ja kuulla ohjattavaa. Ohjaus
on nimenomaan vuorovaikutteista toimintaa, missä ohjattavalla on paras tieto itsestään, kyvyistään ja tarpeistaan.

Opetuksen voidaan nähdä olevan ohjausta ja sitä vastoin ohjauksen pedagogista toimintaa. Ohjauksellisessa opetuksessa sekä pedagogisessa ohjauksessa painotus on oppijan näkökulmassa.

Valmentamisen tavoitteena on auttaa valmennettavaa tunnistamaan ja saavuttamaan omia tavoitteitaan. Valmentaja toimii innostaja, sparraaja ja sytyttäjä oppimisprosessissa. Hän on tukija, rohkaisija, kysymysten esittäjä, kuuntelija, uusien mahdollisuuksien avaaja ja uskottu. Sen avulla pystytään näkemään uusia mahdollisuuksia, asettamaan vaativia ja innostavia tavoitteita sekä toimimaan niiden saavuttamiseksi.

Toisaalta mikäli ajatellaan johtamisen ja ohjaamisen olevan samankaltaista toimintaa, kuinka pitkälle niiden rinnastamisessa voidaan mennä? Jos ajatellaan, että mikäli työntekijät eivät hoida tehtäviään, eivät ole motivoituneita, eivät toimi työpaikan hyväksi tai työilmapiiri on tulehtunut, on kyseessä aina johtamisongelma. Onko siis aina kyseessä ohjausongelma, mikäli opiskelijat eivät opi, opiskelijoiden motivaatio on huono, opiskelija on selvästi väärällä alalla tai opiskeluilmapiiri on huono? Missä kulkee raja ohjaajan vastuun ja opiskelijoiden vastuun kohdalla?

Ajatusten pohjana mm.
Kupias, P. 2007. Kouluttajana kehittyminen. Helsinki : Palmenia.
Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvnota työ : aikaa huomiota ja kunnioitusta. Helsinki: Gaudeamus.

Opettaja valmentajana

Opettaja valmentajana

Opettajan rooli on ollut viime vuosina murroksessa ja muuttuu koko ajan. Opettaja tekee työtään omalla ammattiroolillaan ja persoonallaan. Opettajalla on monia rooleja nyt ja tulevaisuudessa. Valmentajan rooli on yksi niistä ja nykyään on alettu puhumaan opettajasta valmentajana.

Opettamiseen ja valmentamiseen liittyy monia samoja elementtejä. Enää ei riitä, että opettajalla on pelkkää asiaosaamista vaan vuorovaikutustaidot, ihmistuntemus ja valmennustaidot ovat avainasemassa. Valmentajana opettaja tukee ja ohjaa mutta opiskelijan on itse otettava vastuu omasta oppimisesta ja toiminnasta. Opettaja luo oppimisen sijaan erilaisia oppimisympäristöjä ja oikeilla kysymyksillä ohjaa ajattelemaan oppilasta halutulla tavalla tai uudella tavalla. Opettajan ja oppilaan välisen suhteen ydin on siinä, että oppilaalla on tarve kehittyä, johon opettaja tarjoaa mahdollisuuden. Oppilasta ei vaadita asettumaan tiettyyn muottiin vaan hänellä on vapaus autonomiaan ja oman opiskelunsa suunnitteluun sekä toteuttamiseen itselleen sopivalla tavalla. Valmentajan rooli on mm. motivoida ja innostaa sekä kulkea vierellä.

Ajatuksia tai kokemuksia opettajasta valmentajana? Millainen on hyvä valmentaja?

ONKO OHJAAVA OPETTAJA OPISKELIJAN VALMENTAJA

Kaikki ihmiset joutuvat elämänsä aikana erilaisiin tilanteisiin, jossa vaaditaan toisen ihmisen ja ihmisten ohjaamista. Vanhemmat ohjaavat lapsiaan, työntekijät ohjaavat uusia työntekijöitä, esimiehet ohjaavat alaisiaan, valmentajat ohjaavat urheilijoita ja opettajat ohjaavat opiskelijoita. Listaa voisi jatkaa pitkälle.

Mistä ohjauksessa on oikeastaan kyse? Mitä metodeja ohjauksessa pitäisi käyttää? Onko ohjauksen tarkoituksena saada ohjaajan omia ajatuksia istutettua ohjattavaan vai saada ohjattava itse ymmärtämään asioita tai muuttamaan käyttäytymistään? Miten ihmisiä ohjataan oikein ja miten ohjaamisella saadaan tuloksia?

Näitä ja muita ohjaamiseen liittyviä asioita käsittelemme tässä blogissa opettajan kannalta. Aihe on laaja ja sitä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta.

Ohjaus ei ole suoraa opettamista, eikä neuvomista ja vastausten antamista.

Hyvä ohjaus perustuu ohjaajan ja oppilaan keskinäiseen kunnioitukseen. Ohjauksen tavoitteet määräytyvät oppilaan tarpeiden mukaan. Hän voi ilmaista tavoitteensa itse tai vaihtoehtoisesti ohjaaja huomaa oppilaan tarpeet. Sivutuotteena myös ohjaaja oppii oppilaalta.

Yhteistä kaikelle ohjaukselle on ajankäyttö. Ohjaaja ja oppilas investoivat aikaa ohjaukseen, jonka tavoitteena on auttaa oppilasta ratkaisemaan ongelmia, laajentamaan osaamistaan tai hyödyntää omia mahdollisuuksiaan. Hyvässä ohjauksessa päästään keskittämällä huomio oppilaan oppimiseen tulevaisuuden haasteita ja tilanteita varten.

Ohjaustyö on yleensä keskustelua, joka on parhaimmillaan laadukasta dialogia. Ohjaamista voidaan myös tehdä muilla metodeille kuten; näytelmän muodossa, ryhmätöitä, simulaatioita, jne. Opettajan tehtävänä ohjauksessa on luoda ohjaamiselle rakentava ja rauhallinen ilmapiiri. Paikalla, ajankohdalla ja kiireettömyyden tunteella on suuri merkitys ohjaustyön onnistumiselle.

Ohjaajan on hyvä ymmärtää oma roolinsa. Tähän rooliin kuuluvat oppilaan innostaminen, motivointi, haastaminen ja kaikenlainen tukeminen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjaajan tehtävänä on pyytää oppilasta perustelemaan mielipiteensä ja saada hänet itse oivaltamaan opittava asia. Ohjaajan tehtävänä on saada oppilas loistamaan ja sitä kautta rakentaa hänen itsetuntoa – eikä ottaa kunniaa itselleen.

Jokainen oppilas on oma persoonansa. Ohjaajan tehtävänä on pystyä ymmärtämään oppilaan persoonan rajoitukset ja mahdollisuudet, sekä ottaa huomioon hänen taustansa, kokemuksensa, työskentelytapansa ja oppimistyylinsä.

Ohjaustyö ei rajoitu pelkästään asioiden opettamiseen, vaan siinä on kyse myös ohjattavan itsetunnon ja itseluottamuksen rakentamisesta ja tukemisesta. Tämä on ensisijaisen tärkeää nuorille oppilaille, joilta puuttuu elämänkokemus ja heidän minuutensa on vasta rakentumassa. Tämä asettaa opettajalle suuren vastuun.

Työelämässä valmentaminen ja ohjaus on ollut pitkään nouseva trendi esimiestyössä. Työpaikoilla panostetaan yhä voimakkaammin työn ohjaukseen ja mentorointiin. Näissä painopisteenä on saada ohjattavat itse ymmärtämään omaa tekemistään ja saavuttaa sen kautta tuloksia. Tavoitteena on saada työntekijät ottamaan enemmän vastuuta omasta työstään ja työyhteisöstä. Perimmäisenä tarkoituksena on delegoida valtaa ja vastuuta lähemmäksi suorittavaa porrasta kustannustehokkuuden ja työviihtyvyyden parantamiseksi. Tämä trendi on siirtynyt myös oppilaitoksiin ja kouluihin. Oppimisesta pyritään tekemään koko elämänkaaren kattava prosessi maailman muuttuessa yhä voimakkaammin ja nopeammin.

Miten sitten tullaan hyväksi valmentajaksi tai ohjaajaksi?